Tilaa intuitiolle – ja syntyy innovaatioita
”Vain nelisen prosenttia innovaatioista saa sysäyksensä tieteestä. Loput 96 prosenttia innovaatioista kumpuavat käytännöstä. Innovaatioiden pitäisikin olla arkipäivää", sanoo LUT:n teknistaloudellisen tiedekunnan dekaani, tuotantotalouden professori Vesa Harmaakorpi. Lue lisää...
 |
> Tekniikan yliopistot tiivistävät yhteistyötään
Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja LUT:n rehtorit ovat sopineet yhteistyönsä tiivistämisestä. Tulevaisuudessa jokainen niistä keskittyy nykyistä harvempiin aloihin ja tavoittelee näin entistä parempaa laatua.
Lue lisää...
|
> Yrittäjyyskasvatuksen mittaristosta vientituote
LUT:lla on synnytetty maailmanlaajuisesti uraauurtava yrittäjyyskasvatuksen mittaristo, josta on suunnitelmissa kehittää myös koulutuksen vientituote.
Lue lisää...
|
 |
|
Tilaa intuitiolle – ja syntyy innovaatioita
”Vain nelisen prosenttia innovaatioista saa sysäyksensä tieteestä. Loput 96 prosenttia innovaatioista kumpuavat käytännöstä. Innovaatioiden pitäisikin olla arkipäivää", sanoo LUT:n teknistaloudellisen tiedekunnan dekaani, tuotantotalouden professori Vesa Harmaakorpi.
Harmaakorpi on omistanut akateemisen elämänsä innovaatioille. Hänen erityisaluettaan ovat innovaatiojärjestelmät ja aluekehittäminen. Harmaakorpi uskoo älylliseen ristipölytykseen.
”Käytäntölähtöisiä innovaatioita syntyy asiantuntemuksen raja-alueilla. Luovalla johtamisella pitäisikin murtaa organisaatioiden pullonkauloja ja siiloja. Ne estävät kehityksen, hän toteaa.
Harmaakorven mukaan Suomen tehokkuutta korostavassa työkulttuurissa pitäisi miettiä keinoja henkilöstön pätevyyden tunteen nostattamiseen. Ideoita voi ammentaa esimerkiksi taiteesta.
”Ongelmallisista työtarinoista olemme LUT:n Lahden alueyksikössä tehneet näytelmiä. Kun etäännytetään näytelmän avulla jokin organisaation ongelma, kipeimmät asiat tulevat esille ja lukot aukeavat” Harmaakorpi kertoo.
Erityyppisiä innovaatiosessioita voidaan käyttää organisaatioiden kehittämiseen ja samalla tuottavuuskin paranee.
Harmaakorven mukaan Suomen Akatemia ja Tekes voisivat rahoittaa myös sellaisia tutkimusprojekteja, joiden tulosta ei oleteta etukäteen tiedettävän. Silloin harjoitettaisiin tulkitsevaa innovaatiopolitiikkaa, vallalla olevan analyyttisen sijaan.
”Innovoinnissa – ja tieteenteossa – tilaa pitäisi antaa intuitiolle. Itse olen tehnyt kaikki innovaatiot intuitiolla. Sen jälkeen niitä voi toki selittää järjellä”, hän painottaa.
|
Tekniikan yliopistot tiivistävät yhteistyötään
Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja LUT:n rehtorit ovat sopineet yhteistyönsä tiivistämisestä. Tulevaisuudessa jokainen niistä keskittyy nykyistä harvempiin aloihin ja tavoittelee näin entistä parempaa laatua.
”Se aika on kerta kaikkiaan ohi, että kaikki voisivat tehdä kaikkea”, totesi yhteistyöstä Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski.
Aluksi tekniikan alojen yliopistojen yhteistyö näkyy osittaisena tutkimuslaitteiden ja -ympäristöjen jakamisena. Kevääseen 2012 mennessä kukin yliopisto arvioi vahvimmat tutkimusalansa. Sen jälkeen yliopistot tekevät esityksen työnjaostaan.
”Nyt on kyse pioneeriyhteistyöstä. Päätämme itse, miten edetään ja yhteistyö rakennetaan omille vahvuuksille. On hyvä muistaa, että koulutusalan kilpailu tapahtuu globaaleilla markkinoilla”, summasi Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.
Rehtorit korostivat, että yliopistojen omien toimien lisäksi myös kansallisia toimia tarvitaan. Yliopistojen rahoitusjärjestelmää tulee muuttaa siten, että laadun merkitystä merkittävänä kriteerinä korostetaan.
”Laatua voisi arvioida esimerkiksi määräajoin tehtävällä alakohtaisella tutkimuksen laadun arvioinnilla, jonka tulokset vaikuttaisivat yliopiston rahoitukseen”, ehdotti LUT:n rehtori Ilkka Pöyhönen.
Kolmen yliopiston rehtorit myös muistuttivat, että Suomen hyvinvointi perustuu korkean teknologian osaamiseen ja vientiin. Jos Suomi aikoo jatkossakin rakentaa menestyksensä osaamisen ja uuden tiedon varaan, on teknilliseen tutkimukseen yhä panostettava.
|
Yrittäjyyskasvatuksen mittaristosta vientituote
LUT:lla on synnytetty maailmanlaajuisesti uraauurtava yrittäjyyskasvatuksen mittaristo, josta on suunnitelmissa kehittää myös koulutuksen vientituote.
Ainutlaatuista mittaristoa on testattu ja edelleen kehitetty suomalaisten opettajien ja monitieteellisen tutkimusryhmän kanssa. Lopputuloksena syntyi käytännönläheinen itsearvioinnin työkalu opettajille.
”Oy Suomi Ab ei kestä, jos me kaikki olemme virkamiehiä. Yritteliäisyys elämänasenteena on ylipäätään tärkeää – varsinkin opettajille, jotka toimivat mallina oppilailleen”, kertoo projektipäällikkö Elena Ruskovaara LUT:sta.
Maksuton ja nettipohjainen mittaristo auttaa perus- ja toisen asteen opettajia kehittymään yrittäjyyskasvatuksessa.
”Suomessa ja EU:ssa on pitkään kannettu huolta yrittäjyyden arvostamisesta ja yrittäjyyskasvatuksesta. Käytännössä ei ole kuitenkaan tiedetty, miten yrittäjyyskasvatusta voitaisiin toteuttaa, mitata ja kehittää”, kertoo Ruskovaara.
Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo lanseerataan lokakuussa 2011 valtakunnallisilla Yrittäjyyskasvatuspäivillä Lappeenrannassa. Ennen sitä tuotetta vielä parannellaan, mutta mittariston demoversio löytyy jo netistä.
”Mittaristoa voivat hyödyntää myös päätöksentekijät arvioidessaan Suomen yrittäjyyskasvatuksen tilaa. Lisäksi se on jo herättänyt kansainvälistä kiinnostusta”, Ruskovaara valottaa.
Hankkeessa LUT:n kumppanina toimii Kerhokeskus – koulutyön tuki ry ja rahoittajina Opetushallitus, Euroopan Sosiaalirahasto sekä Yksityisyrittäjäin Säätiö.
Lisätietoja: www.lut.fi/mittaristo
|
LUT yhteistyöhön Stanfordin yliopiston kanssa
LUT:n Lahden alueyksikkö aloitti vuoden alusta yhteistyön Stanfordin yliopistossa toimivan tutkimuskeskus CFI:n (Center for Foresight and Innovation) kanssa.
Projektin tavoitteena on kehittää menetelmätyökaluja, joiden avulla yritykset voivat omaksua Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaation DARPA:n käytänteitä radikaalin innovaatiokyvykkyyden parantamiseksi. Lyhenne tulee nimestä Defense Advanced Research Projects Agency.
Projektissa on tarkoitus työstää myös suomalaisyritysten kanssa käytännön työkaluja, joita ne voisivat hyödyntää innovoinnissa.
Työkalujen kehitys perustuu professori William Cockaynen ja tohtori Tamara Carletonin Stanfordin yliopistossa kehittämiin, maailmanlaajuisesti jo käytössä oleviin strategisiin ennakointityökaluihin.
Työkalut kootaan myös itseohjaavaksi työkirjaksi. Sitä on tarkoitus jakaa yrityksille ja muille organisaatioille ilmaiseksi Tekesin ja Stanfordin yliopiston verkkojakelun kautta.
Viiden vuosikymmenen ajan DARPA on ollut yksi maailman menestyksekkäimmistä julkisista instituutioista sellaisten tutkimus- ja kehityshankkeiden toteutuksessa, joilla voidaan käynnistää teknologiaparadigmamuutoksia.
DARPAn saavutuksiin voidaan lukea sellaisten radikaalien teknologioiden synty, kuten sotilaalliset häiveteknologiat, GPS ja Internet.
DARPAn toiminta perustuu tehokkaisiin tapoihin visioida tavoitteita, tunnistaa tarvittava osaaminen, yhdenmukaistaa hankekumppaneiden kannustinrakenteet ja johtaa yhteistyö kohti tavoitteita.
Suuri osakelahjoitus Vartiaisen perheeltä
LUT sai huomattavan osakelahjoituksen peruspääomaansa lappeenrantalaiselta Vartiaisen perheeltä maaliskuussa. Lahjoituksen kokonaisarvo on noin 1,6 miljoonaa euroa.
Larox Oyj:n perustaja, tekniikan kunniatohtori Nuutti Vartiainen lahjoitti 10 000 kappaletta Outotec Oyj:n osakkeita. Vartiaisen lapset Katariina Aaltonen, Karoliina Kupias ja Timo Vartiainen lahjoittivat yliopistolle sijoitusyhtiönsä Capillary Oy:n kautta 30 000 kappaletta Outotec Oyj:n osakkeita.
Valtio maksaa yliopistoille 2,5-kertaisena lahjoitetun summan, joten lahjoitus kerryttää yliopiston peruspääomaa yhteensä noin 5,6 miljoonalla eurolla.
Lahjakirjan luovutti Larox Flowsys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Vartiainen ja sen vastaanottivat LUT:n rehtori Ilkka Pöyhönen ja varainhankintatyöryhmän puheenjohtaja, professori Markku Lukka.
”Olemme tehneet Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa erinomaista yhteistyötä yli kolmekymmentä vuotta. Osaltaan tämä yhteistyö auttoi meitä rakentamaan Laroxista globaalin menestystarinan nesteen ja kiintoaineen erotuksen alueelle”, kertoo Timo Vartiainen.
Vartiaisen mielestä nyt tuntui olevan oikea hetki palkita hyvä yhteistyökumppani yhtiön saavutuksista. Yhteistyö jatkuu edelleen, nyt yliopiston ja Larox Flowsys Oy:n välillä. Vartiaisen perhe haluaa olla omalta osaltaan varmistamassa yliopiston positiivista kehitystä tulevaisuudessa.
Rehtori Pöyhösen mukaan lahjoitus tuo edellytyksiä edelleen vahvistaa teollisuuslähtöistä tieteentekoa erotustekniikan ja siihen liittyvän osaamisen alueilla.
LUT:n vuosikertomus palkittiin
LUT:n vuosikertomus palkittiin Design and Print Awards -kilpailussa. Se tuli kolmanneksi vuoden 2010 aikana ilmestyneiden vuosikertomusten sarjassa.
Vuosikertomusten sarjaan ilmoitettiin yli 50 työtä. Sarjan parhaana palkittiin FIM Sijoitusrahastojen vuosikertomus. Kakkoseksi tuli Finnairin vuosikatsaus.
Kolmanneksi yltäneen LUT:n vuosikertomuksen ansioita olivat huomiota herättävyys, selkeä ja tehosteväreillä piristetty taitto sekä miellyttävä painopaperin valinta.
Kilpailun järjesti Euroopan suurimpaan paperitukkuketju Antalikseen kuuluva Map Suomi. Painotöiden kilpailu on avoin mainostoimistoille, kirjapainoille sekä painotöiden tilaajille. Kilpailu on jaoteltu neljään sarjaan: vuoden vuosikertomus, vuoden asiakaslehti, vuoden painotyö ja vuoden kirja.
Tuomaristo arvioi painotöiden visuaalista ilmettä, painojäljen laatua ja virheettömyyttä sekä painopaperien ja kartonkien mahdollisuuksien hyödyntämistä.
Tuomaristoon kuuluivat Designmuseon johtaja Marianne Aav, Helsingin Sanomien valokuvaaja Markus Jokela, graafiset suunnittelijat Maiju Leppänen ja Lasse Rantanen sekä Suomen Teollisuussijoituksen viestintäpäällikkö Asta Sjöblom.
LUT:n vuosikertomuksen suunnittelun ja sisällöntuotannon tiimin muodostivat LUT:n viestintä ja strategisen suunnittelun yksikkö.Vuosikertomuksen toteutti LUT:n mainostoimistokumppani Nitro ID, ja se painettiin Tammerprint Oy:ssa.
Voit tutustua vuosikertomukseen klikkaamalla tästä.
Hyötysuhdemittapaikka energiatehokkuusmittauksiin
LUT:ssa on suunniteltu ja rakennettu joulemetrinen eli häviöt mittaava hyötysuhdemittapaikka sähkökäyttöjen energiatehokkuusmittauksiin.
Mittapaikka on Suomen ensimmäinen tämänkaltainen hyötysuhteen mittaamiseen tarkoitettu laboratorio. Se on kehitetty yhteistyössä teollisuusyritysten kanssa.
Sähkölaitteille on tulossa voimaan tiukat hyötysuhdestandardit, jotka määrittävät niiden hyötysuhdeluokkavaatimukset. Laitevalmistajien edellytetään ilmoittavan tarkasti oikein laitteittensa hyötysuhteet eri olosuhteissa.
Yksi tapa varmistua oikeasta hyötysuhteesta on testauttaa laitteet mittapaikassa ja kehittää niitä mittaustulosten mukaan niin, että ne täyttävät standardit.
Mittapaikka toimii LUT Energian sähkönkäyttötekniikan laboratoriossa, joka on Suomen parhaiten varusteltu yliopistolaboratorio sähkökäyttöjen mittaamiseen.
Mittapaikka on tutkimus- ja kehitysympäristö erikoissähkökonekäyttöjen ja säätöjärjestelmien energiatehokkuuden verifiointiin sekä riippumaton mittapaikka alan yrityksille. Se on monistettavissa myös muihin laboratorioihin.
Suomessa on paljon tehoelektroniikkaa hyödyntäviä erityissähkökoneiden valmistajia, ja laitteiden markkinat ovat erittäin voimakkaassa kasvussa. Mittapaikka parantaa Suomessa toimivien sähkökäyttötekniikan yritysten kilpailuedellytyksiä.
Mittapaikan on suunnitellut ja rakentanut tutkijaopettaja TkT Antti Kosonen yhdessä ohjausryhmän kanssa. Mittauksia ja jatkokehitystyötä tehdään tutkijatohtori Lassi Aarniovuoren johdolla.
Laitteisto on toteutettu EAKR:n, Lappeenrannan kaupungin, yritysten ja LUT:n rahoituksella.
Aikakauslehtien innovatiivisuustutkimus käynnistyi
Mikä edistää innovaatiotoimintaa aikakauslehtitoimialalla -tutkimus polkaistiin käyntiin alkuvuonna LUT:n kauppatieteellisessä tiedekunnassa.
Suomessa, Venäjällä ja Hollannissa toteuttava tutkimus tähtää sen selvittämiseen, mikä erottaa innovatiiviset aikakauslehtiorganisaatiot kilpailijoistaan. Tutkimus sai 185 000 euroa rahoitusta Helsingin Sanomain Säätiöltä.
Tutkimuksessa hahmotetaan organisatorisia tekijöitä, jotka edistävät – tai estävät – innovaatioita aikakauslehtiorganisaatioissa.
Aikakauslehtien innovaatioita edistävät organisatoriset tekijät ovat saaneet aiemmin melko vähän huomiota tutkimuksissa. Nyt vastauksia haetaan kansainvälisellä kyselytutkimuksella.
Aikakauslehtiala on ollut todellisessa myllerryksessä viime vuodet. Sosiaalisen median myötä esimerkiksi kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut. Alalla on epävarmuutta siitä, mitä pitäisi tehdä ja mihin mennä mukaan.
”Jos pystymme tutkimuksen avulla löytämään aikakauslehtien innovatiivisia organisatorisia käytäntöjä, se auttaisi mediaa murroksen keskellä”, kertoo projektipäällikkö Anssi Tarkiainen.
Innovatiiviset ratkaisut eri kanavien markkinoinnin ja kumppanuuksien organisoimisessa sekä johtamisessa ovat nousseet yhdeksi tärkeimmistä menestystekijöistä aikakauslehtikustantamisessa.
Tutkimuksen odotettujen tulosten avulla media-alan johtajat oppivat paremmin ymmärtämään tekijöitä, jotka edesauttavat yritysten innovaatiotoimintaa. Tulokset auttavat johtajia myös jakamaan resurssinsa tehokkaammin.
|
|
 |
Lappeenranta University of Technology (LUT) on vuodesta 1969 yhdistänyt kaksi toisiaan täydentävää tieteenalaa – tekniikan ja talouden.
LUT:n kärkialoja ovat energiatehokkuus ja energiamarkkinat, strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus sekä Venäjä-osaaminen.
|
 |
Stam1na-metalli yhtyeen (Emma gaala 2010: Vuoden yhtye & Vuoden metallialbumi) laulaja-kitaristi Antti Hyyrynen luennoi Yrittäjyyden ulottuvuudet -kurssilla maanantaina 21.3.2011 klo 12.15 alkaen LUT:n luokassa 7339.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen avoin luento ”Hiiliniukkuus kansallisen ja yritysten kilpailuedun lähteenä” tiistaina 22.3.2011 klo 13.15–14.30. Luennon päätteeksi on aikaa kysymyksille ja keskustelulle.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biopolttoaineilla -hankkeiden loppuseminaari perjantaina 25.3.2011 klo 9.30–15.30. Lue lisää…
Millainen on LUT kansainvälisen opiskelijan silmin? ISB (International Student Barometer)
-tutkimuksen julkistamis- ja palautetilaisuus torstaina 31.3.2011 klo 9.30–11.00 LUT:n luokassa 7343.
|
 |
Kauppatieteiden maisteri Hanna Kuittisen väitöskirja Analysis on firm innovation boundaries tarkastetaan perjantaina 1.4.2011 klo 12.00 LUT:n salissa 1383.
|
 |
Lasertyöstöt – tätä ja huomista päivää
Lasertyöstö on yleisnimi prosesseille, joissa käytetään lasersädettä materiaalin muokkaamiseen. Lasertyöstön soveltaminen aloitettiin 1960-luvulla sellaisilla sovelluksilla kuin tuttipullon tutinreiän poraus ja kelloteollisuuden laakeritimanttien akselireiän poraus.
Lue lisää...
|
 |
Kirjoita nimesi historiaan (kaikki LUT:n tukijat mainitaan yliopistolle sijoitettavassa kunniataulussa). Pienikin lahjoitus on arvokas.
Lahjoita verkossa!
Lue lisää...
|
|
