Uudet nimitykset vahvistavat kärkialoja
LUT vahvistaa kärkialojaan Venäjä-osaamista ja tieteellistä laskentaa uusin nimityksin. Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskukseen Nordiin on nimitetty uusia kasvoja, ja LUT:n CEID-keskukseen on nimitetty uusi johtaja.
Elokuun alussa Nordin uutena johtajana on aloittanut TkT, MBA Jari Varis ja tutkimusjohtajana venäläissyntyinen KTT Ekaterina Novikova. Syyskuun alussa Nordin projektipäällikkönä on aloittanut venäläinen kauppatieteiden maisteri Vsevolod Krymov.
Jari Varis on tekniikan tohtori LUT:n tuotantotalouden osastolta. Novikova on väitellyt moskovalaisessa Plekhanovin taloustieteellisessä yliopistossa kauppatieteiden tohtoriksi ja ollut aiemmin töissä Helsingin kauppakorkeakoulussa. Krymov on valmistunut Pietarin taloudellisesta FINEC-yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi ja tekee nyt väitöskirjaa.
Niin ikään syyskuun alusta alkaen FT Jari Hämäläinen on nimitetty LUT:n CEID-tutkimuskeskuksen (Centre of Computational Engineering ja Integrated Design) johtajaksi sekä matematiikan ja fysiikan laitoksen sovelletun matematiikan professoriksi.
CEID-keskus on laskennallisen teknologian ja integroidun suunnittelun keskus. Sen tehtävänä on viedä laskennallinen tiede yli LUT:n laitosrajojen.
Hämäläinen on väitellyt filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1993. Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä Itä-Suomen yliopiston teollisuusfysiikan professorin tehtävästä Kuopiosta.
 LUT tarjoaa opiskelijoilleen Venäjä-sivuaineen
Alkavasta lukuvuodesta lähtien kaikilla LUT:n opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa Venäjä-osaamiseen porautuva sivuaine. Tuotantotalouden koulutusohjelman koordinoima ”Business and Technology in Russia” -sivuaine yhdistää tekniikkaa ja taloutta.
Sivuainepaketti tuo opiskelijoiden ulottuville LUT:n Venäjä-osaamisen entistä selkeämmin ja kokoaa yhteen yliopiston eri tiedekuntien Venäjä-osaamista. Sivuaineen päätarkoitus on antaa opiskelijoille ymmärrys Venäjästä liiketoimintaympäristönä.
Uusi sivuaine tarjoaa peruskäsityksen Venäjän taloudesta sekä energia- ja ympäristösektorin haasteista. Sivuaineen koordinointia on johtanut teollisuusyritysten kansainvälisten toimintojen professori Juha Väätänen.
LUT:n kaikki kolme tiedekuntaa ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä sivuainetta koottaessa. Maisteritasoiseen sivuainepakettiin kuuluu myös kurssi venäjää opiskelijan aiemman tason huomioiden.
Ajatus kaikille LUT:n opiskelijoille tarjottavasta sivuaineesta syntyi yliopiston Venäjä-toimenpiteitä pohdittaessa. Venäjä-opetusta ei ole muissa teknillisissä yliopistoissa yhtä laajasti kuin LUT:ssa.
Kokonaisen sivuainepaketin suorittamalla opiskelija saa Venäjä-tietämyksestään maininnan todistukseensa.
Väitös: Yritysten välinen valta vaikuttaa hankintojen johtamiseen
Mitä lähempänä kuluttajia yritys toimii, sitä enemmän valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia sillä usein on sille tavaroita toimittaviin yrityksiin nähden, ilmenee Anni-Kaisa Kähkösen tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Väitöskirja myös osoittaa, että vähittäiskauppa on Suomessa hyvin keskittynyttä, mikä osaltaan lisää vähittäiskauppaketjujen vaikutusmahdollisuuksia.
Kun ostajayrityksellä, joka ostaa toimittajayritykseltä tavaraa tai palveluja, on mahdollisuus vaikuttaa vaikkapa ostettavan tuotteen hintoihin tai toimitusehtoihin, tavoittelee ostaja usein parhaita mahdollisia hyötyjä itselleen. Tällöin toimitusmäärät ja -ajat ovat ostajalle sopivat, kun taas myyjälle voi aiheutua jopa ongelmia.
”Usein myyjän on pakko kuitenkin myydä tuote kyseisen, valtaa omaavan ostajan kautta, mikäli tuote halutaan kuluttajille asti”, kertoo Kähkönen.
Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka valta ja vaikutusmahdollisuudet vaikuttavat ostajayritysten käyttämiin strategioihin, ei niiden merkitystä ole yrityksissä tiedostettu samoin kuin on yritysten välisen yhteistyön merkitys.
Väitöskirja suosittaakin yrityksiä tiedostamaan vallan ja vaikuttamisen merkityksen, jotta suhteiden potentiaali päästäisiin hyödyntämään ja suhteita voitaisiin kehittää.
LUT purkaa oikeuslaitosten jutturuuhkia
LUT:n tuotantotalous on tehnyt eri oikeuslaitosten kanssa yhteistyötä jutturuuhkien purkamisessa logistiikan keinoin.
Projekti alkoi Helsingin hovioikeudesta, jonka kanssa tuotantotalouden logistiikan osaajat aloittivat yhteistyön vuonna 2006. Tavoitteena oli saada jutturuuhka hallintaan. Asiaa vauhditti myös se, että Suomi on saanut moitteita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta liian pitkistä käsittelyajoista.
Homma eteni käytännössä niin, että aluksi hovioikeuden ihmisiä haastateltiin. Sitten kehiteltiin yhteistuumin innovatiivisia toimintaprosesseja, joiden kautta juttujen käsittelyä ennakkosuunniteltiin ja aikataulutettiin.
Logistiikan keinot ovat tuoneet Helsingin hovioikeuden toimintaan mitattavia muutoksia. Vuonna 2004 hovioikeudessa oli käsittelyssä hieman yli 1000 vanhaa eli vuoden vireillä ollutta juttua. Kaksi vuotta myöhemmin tällaisia juttuja oli enää noin 700, ja vuoden 2008 lopussa niiden määrä oli pudonnut alle 200 juttuun.
Sana hovioikeuden projektista eteni muihin oikeusasteisiin. LUT aloitti samankaltaisen logistiikkaprojektin vakuutusoikeudessa vuonna 2008 sekä Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2009 ja SOMLAssa (Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta) vuonna 2010.
LUT tutkii kaatopaikkakaasujen hyötykäyttöä
LUT on vetovastuussa hankkeessa, jossa tutkitaan kaatopaikkakaasujen koostumusta, mitataan päästöjä ja selvitetään kaasun käsittelyjärjestelmien toimivuutta sekä tutkitaan kaatopaikkakaasujen ympäristövaikutuksia.
"Ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi on erittäin tärkeää, että kaatopaikkakaasun sisältämä metaani ja muut voimakkaat kasvihuonekaasut kerätään talteen ja poltetaan. Energiahyötykäytössä kaatopaikkakaasu on biopolttoaineitta ja sillä voidaan korvata fossiilisien polttoaineiden käyttöä ja vähentää täten kasvihuonekaasupäästöjä", kertoo LUT:n ympäristötekniikan osastolla tutkijana työskentelevä Antti Niskanen.
Tulosten mukaan normaalitilanteessa poltossa metaani palaa lähes täydellisesti ja monet ympäristölle haitalliset yhdisteet muuttuvat vähemmän haitallisiksi.
Tutkimukset on tehty Mikkelin Metsäsairilan ja Salon Korvenmäen kaatopaikoilla. Kaatopaikoilla on keräysjärjestelmä kaasun talteenottoa varten sekä pienet mikroturbiinitekniikalla toteutetut voimalat.
Tutkittavat kaasunäytteet otettiin käsittelemättömästä raakakaasusta sekä aktiivihiilellä puhdistetusta kaasusta. Puhdistettu kaasu poltetaan mikroturbiineissa, joilla tuotetaan sähköä. Poltossa syntyneistä savukaasuista tutkittiin päästöt ja kaasun koostumus.
Kaasumäärät ovat kaatopaikoilla suhteellisen pieniä, mutta niiden hyödyntäminen hajautetussa energiantuotannossa on järkevää.
"Koska kaasua joka tapauksessa syntyy, kannattaa siitä ottaa hyöty talteen", sanoo Niskanen.
LUT kehittää menetelmää Itämeren sedimenttien puhdistamiseen
LUT kehittää uusia, taloudellisia ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja Itämeren pilaantuneiden sedimenttien eli kerrostumien kartoittamiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen satamaympäristössä.
Asiaa tutkitaan kolmivuotisessa EU-rahoitteisessa SMOCS-hankkeessa (Sustainable Management of Contaminated Sediments in the Baltic Sea). Hankkeeseen osallistuvat Itämeren valtioista Suomi, Ruotsi, Puola, Liettua ja Saksa.
Hankkeen koordinaattorina toimii Ruotsin geotekninen instituutti. Suomen osuuden vastuullisena johtajana toimii professori Heli Sirén LUT:sta.
Itämeren alueen sedimentit ovat monin paikoin erittäin pilaantuneita erityisesti satamissa ja jokisuistoissa. Sedimentteihin on varastoitunut muun muassa suuria pitoisuuksia raskasmetalleja.
LUT Kemia toimii johtajana keskeisessä työkokonaisuudessa, jossa tutkitaan erilaisten menetelmien, esimerkiksi massastabiloinnin ja prosessistabiloinnin sekä ruoppauksen, soveltuvuutta sedimenttien käsittelyssä.
"Kehitämme merenpohjaan sopivaa sideainetta, jolla pilaantunut sedimentti peitetään. Sideaine sementoituu pohjaan ja muodostaa suojaavan kuoren, joka kestää vuosikymmeniä. Kuori päästää lävitseen veden, mutta ei raskasmetalleja", kertoo Sirén.
Laboratoriossa myös mallinnetaan erilaisia fysikaalisia ja kemiallisia olosuhteita, kuten lämpötilan ja paineen vaikutusta sideaineeseen sekä kosteudensietokykyä ja imeytymisominaisuuksia.
|
